5.5.2020

Työntekijät muutoksen hidasteena?

Miksi osa onnistuu ohjelmiston käyttöönotossa paremmin ja osa huonommin? Onko joissain yrityksissä työntekijöiden oppimiskyky huonompi kuin toisissa?


Olen toiminut Admicomilla eri tehtävissä vuodesta 2011. Kouluttajan roolissa olen ollut mukana useiden yritysten käyttöönotoissa ja kouluttanut työntekijöitä ohjelman käyttöön. Osa käyttöönotoista meni suunnitelman mukaan ja työntekijät omaksuivat ohjelmiston osaksi omaa arkeaan. Toisessa osassa työntekijät eivät lähteneet muutokseen niin motivoituneena. Tässä tekstissä käyn läpi syitä siihen, miksi osa onnistuu paremmin ja osa huonommin. Onko joissain yrityksissä työntekijöiden oppimiskyky huonompi kuin toisissa?

 

Digivalmiudet vaihtelevat

Jo myyntitilanteessa tulee vastaan yrityksen johdolta kommentteja: ”Ymmärrän hyvin, että toiset yritykset saavat ohjelman toimimaan, mutta meidän työntekijöillä ei ole kaikilla edes älypuhelinta.” Osa yrityksistä kokee olevansa ainoita näiden asioiden kanssa painimassa. Yleensä lohdutan, että me toimitaan aloilla, joissa muutkin ovat vastaavassa tilanteessa.

Voisin lonkalta sanoa, että meidänkin asiakkaista vähemmistönä ovat ne, joilla digivalmiudet ovat loistavalla mallilla.

Toki ruutuvihosta siirtyminen älypuhelimella tai tableteilla tehtäviin kirjauksiin on loikkana suurempi kuin niissä yrityksissä, joissa tietoja on totuttu käsittelemään koneilla.

 

Avoin viestintä sitouttaa

Kouluttajan näkökulmasta ongelmana ei ollut älypuhelimien käytön vähyys vaan viesti, jota yritykset siirtymän yhteydessä työntekijöilleen kertoivat. Selvästi yritykset, joiden johto oli viestinyt avoimesti työntekijöilleen, miksi kehitystä lähdetään tekemään, onnistuivat sitouttamaan työntekijät kirjauksiin.

Ne yritykset, joissa työntekijöille ilmoitettiin ennen koulutusta, että teille tulee uudet systeemit ja niitä koulutetaan ensi viikon keskiviikkona, olivatkin sitten asia erikseen.

Työntekijät tulivat tilaisuuteen valmiiksi puolustuskannalla.

Hankalimmissa tilanteissa yrityksen johdon edustus ei ollut paikalla. Työntekijät esittivät kysymyksiä joihinkin erikoisiin tilanteisiin liittyen, ja minä koetin parhaani mukaan neuvoa samatta tukea päättävältä taholta. Työntekijät aloittivat tässä vastarinnan ja protestoivat, miksi heidän kiusakseen on otettu uusi järjestelmä.

 

Muutos vaatii aikaa sopeutua

Muutosvastarinta on täysin luonnollinen reaktio. Meillä kaikilla on muutosvastaisuutta luonnostaan – joka muuta väittää, valehtelee itselleenkin. Näissä ääriesimerkeissä työntekijöille ei annettu aikaa sopeutua muutokseen.

Uskallan väittää, että työntekijät eivät automaattisesti ilkeyttään halua haitata työnantajan arkea. Oman työpaikan kehittäminen ja säilyminen on myös työntekijälle kunnia-asia. Mitä aikaisemmassa vaiheessa työntekijät otetaan muutokseen mukaan ja viestitään selkeästi muutoksen tavoitteet, isommilta ongelmilta vältytään. Mikäli ongelmia tai kysymyksiä syntyy, tulee työntekijöillä olla aika ja paikka kertoa murheitaan tai kysyä neuvoa.

Kun johto seisoo itsevarmana muutoksen keulassa, on muiden organisaatiossa helppo pysyä veneen kyydissä.

Ethän aliarvioi työntekijöitäsi ja jätä yritystä sen vuoksi vanhaan aikaan. Päivitä liiketoiminta tähän päivään ja annat samalla mahdollisuuden myös työntekijöillesi päivittää osaamistaan.

 

Anna-Maija Ijäs

Anna-Maija toimii Admicomilla teollisuuden myyntipäällikkönä. Vahva asiantuntemus on syntynyt sekä taloushallinnon koulutuksen että työkokemuksen kautta. Takana on yli 15 vuoden työkokemus ohjelmistojen parista, kouluttamisesta ja vastuutehtävistä, joten yritysten liiketoiminta ja niihin liittyvät haasteet ovat Anna-Maijalle tuttuja.

Oliko artikkeli hyödyllinen?


Jatka lehden lukemista:

Teollisuuden maailma 2/2020

Sulje haku