30.3.2021

Talousjohtajan viisi teesiä menestykseen

Miltä näyttävät rakennusalan ennusmerkit tänä vuonna ja millaista tulevaisuutta alalle voi odottaa pidemmällä aikavälillä? Lue talousjohtajamme Petri Ahon teesit rakennus- ja talotekniikkayritysten lähitulevaisuuden menestystekijöiksi.


Lasku ennakoitua maltillisempaa

Vaikka myös talotekniikka- ja rakennusalan vuotta 2020 leimasi koronaviruksen aiheuttama epävarmuus ja rajoitusten aiheuttamat muutokset arkeen, oli se alalle kaikkiaan melko hyvä ja rakentamisen määrä ylitti monella sektorilla pitkän aikavälin tasot.

Talouskehityksen, rakentamisen lupa- ja aloituskehityksen, rakennusyhtiöiden tilauskantojen ja luottomittareiden perusteella rakennussektorille ennustettiin selkeää negatiivista käännettä vuodelle 2021. Rakennusalan suhdanneryhmä kuitenkin arvioi raportissaan (Valtiovarainministeriö, 19.2.2021) laskun olevan ennakoitua pienempää Suomen maltillisen koronatilanteen ja viime vuoden lopulla käynnistyneiden rakennushankkeiden ansiosta.

Tälle vuodelle odotetaan 1-3 % pudotusta, mutta ensi vuonna rakentamisen määrä kääntyy jo kasvuun.

Suhdanneryhmä arvioi asuntotuotannon vähenevän, mutta toimitilarakentamisen kiihtyvän jo ensi vuoden aikana. Myös maa- ja vesirakentamisen arvioidaan vähenevän hieman edellisvuoden tasosta, mutta lähivuosille on kuitenkin suunnitteilla lisää julkisia infrainvestointeja.  Korjausrakentamisen puolestaan ennustetaan kasvavan 1,5 % jo kuluvana vuonna ja jatkavan kasvuaan asuntokannan ikärakenteen sekä toimitilojen ja tuotannollisten laitosten korvausinvestointien vuoksi.

 

Muuttunut maailma muuttaa myös liiketoimintaa

Yksittäisten vuosien suhdannevaihtelujen täyttäessä uutisotsikot, on kuitenkin hyvä pitää mielessä pitkän aikavälin trendien luomat mahdollisuudet ja riskit.

Uudisrakentamista tukee Suomessa erityisesti kaupungistuminen ja demografiset tekijät (ikääntyminen, perhekoon kutistuminen, maahanmuutto). Esimerkiksi VTT arvioi, että Suomeen tulee rakentaa noin 30 000 -35 000 tuhatta uutta asuntoa vuosittain vuoteen 2040 mennessä. Tästä suurin osa keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.

Korjausrakentamisessa kysyntä on uudisrakentamista vakaampaa, mutta 70- ja 80-lukujen kiivaan rakentamisen myötä korjausikään tulevan rakennuskannan, energiatehokkuusvaatimusten lisääntymisen ja toimitilojen käyttömuutostarpeiden myötä osaaville korjausrakentajille riittää töitä kaikissa suhdannevaiheissa.

 

Rakennusteollisuus RT:n ennuste vuodelle 2020-2021. Lähde: Tilastokeskus, Rakennusteollisuus RT, 24.11.2020. [Katso kuva isompana tästä.]

 

Entisenä osakeanalyytikkona olen varovainen antamaan ennusteita poikkeuksellisen matalalla säilyneen korkotason jatkumiseksi, mutta ekonomistien ja keskuspankkien viesti on, että matala korkotaso tulee säilymään seuranamme pitkälle tulevaisuuteen.

Matalaa korkotasoa voi pitää voittopuolisesti positiivisena uutisena rakennusmarkkinalla, mutta kannattaa pitää mielessä myös halvan rahan haittapuolet, kuten ylivelkaantuminen, luontaisen poistuman häiriintyminen ja mahdollinen omaisuuserien arvon kuplaantuminen (esimerkiksi tonttien hinnat voivat karata käsistä).

Myöskään viime vuosikymmenellä tavaksi tulleeseen julkiseen elvytysrahaan ei kannata tottua, vaikka onkin todennäköistä, että valtion saadessa markkinoilta halpaa rahaa, lähtee lähivuosina liikkeelle useita suuria infrahankkeita.

 

(Juttu jatkuu kuvan alla.)

Lataa tästä ilmaiseksi opas kannattavuuden parantamiseen.

Oppaan lataaminen ei sido sinua mihinkään.

 

Viisi teesiä kohti menestystä

Jokaisella yhtiöllä on aina omat menestystekijänsä, mutta ajattelin listata tähän joukon nykyiseen markkinaan erityisesti sopivia menestystekijöitä.

1. Kustannustehokkuus

Tämän voisi väittää hyvin myös olevan sarjaa ”ikivihreä” menestystekijä, mutta mielestäni hiipuvassa markkinassa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kulutason kestävyyteen, kulujen kasvuun ja kustannustehokkaaseen toimintatapaan. On nimittäin hyvin todennäköistä, että tarjouskyselyiden määrä tulee vähenemään monella sektorilla lähivuosina ja tarjonta lisääntyy.

2. Aktiivisuus

Edellä kuvaamani pitkän ajan trendit takaavat sen, että rakennusmarkkinalla riittää kasvumahdollisuuksia myös heikommassa markkinassa. Aktiivisella ja eteenpäin katsovalla myyntityöllä voidaan tasoittaa kysynnän heilahteluja ja löytää todennäköisemmin ne omaan liiketoimintaan parhaiten sopivat hankkeet. Taantuvassa markkinassa kasvavalle ja aktiivisesti rekrytoivalle yhtiölle voi myös avautua poikkeuksellisia tilaisuuksia palkata uutta osaavaa työvoimaa.

3. Suunnittelu

Epävarmassa markkinassa suunnitelmallisuuden ja vaihtoehtoisten kehityspolkujen analysointi korostuu. Varaamalla suunnitteluun aikaa voi paitsi parantaa onnistumisprosenttia projekteissa, myös varautua ennalta eri kysyntätilanteissa tarvittaviin muutoksiin, riskeihin ja resursointiin.

4. Reaaliaikaisuus

Mitä heikompi näkyvyys on markkinoilla ja taloudessa, sitä nopeampaa ja reaaliaikaisempaa tulisi liiketoiminnan kehityksen seurannan olla. Nimittäin heikkenevässä markkinassa pienetkin taloudelliset tappiot saattavat kertautua isoiksi summiksi pienistä puroista ja kilpailun kiristyessä virhemarginaalit kapenevat.

5. Kassavirta

Kun seurasin ennen Admicomia yli 10 vuoden ajan osakeanalyytikkona isojen pörssiyhtiöiden toimintaa heikkenevässä markkinassa, havaitsin, miten tärkeäksi kassavirran ja vahvan omavaraisuuden merkitys nousee taantuvassa markkinassa.

Kassavirta on kuin yrityksen verenkierto. Sen hyytyessä voi tervettäkin kannattavuutta tehnyt yritys ajautua nopeasti vaikeuksiin, kun uusia hankkeita ei saada liikkeelle ja kaikkiin juokseviin kuluihin ei riitä rahaa. Tärkeää on myös seurata asiakkaiden verenkiertoa (maksukäyttäytyminen ja maksukyky), sillä yksikin luottotappio voi viedä kymmenen muun asiakkuuden tuottaman voiton.

Liiketoiminnan tarkempi tarkastelu ja kehittäminen kohti tulevaisuuden vaatimuksia auttavat varmistamaan terveen kassavirran jatkossakin.

Omaa liiketoimintaa kannattaa suojata talouden heilahteluilta varmistumalla siitä, että käytettävissä on riittävästi ajantasaista tietoa oman yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

 

Kirjoittaja: Petri Aho

Petri toimii Admicomilla talousjohtajana. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus rahoitusmarkkinoilta mm. rakennusalan ja teknologiayhtiöiden osakeanalyysistä. Vapaa-aika kuluu perheen, liikunnan, autoilun ja tietokonepelien parissa.

 

Lue asiakkaidemme menestystarinoita:

Haveputki Oy - Sami Naakka - Adminet kokemuksia (LVI)

Haveputki Oy:
”Saamme sellaista synergiaa, jolla saadaan kuluja alas – ja se varmasti näkyy tuloksessa”

”Kokonaistehokkuutta tuo nimenomaan se, että projektit elävät samassa paikassa koko elinkaarensa aina tarjouslaskennasta projektin päätökseen asti. Pitkässä juoksussa saamme sellaista synergiaa, jolla saadaan kuluja alas – ja se varmasti näkyy tuloksessa.”

 

Lue lisää asiakastarinoita

 

Lue lisää:

 

Oliko artikkeli hyödyllinen?

 

 




Sulje haku